8.6.11

Memento mori: standby-tilanne Suomessa

Noin kuukausi sitten puhelimeni soi loppuiltapäivästä. Yhdistyksemme jäsen pyysi apua mahdollisesti tarvittavaan syväjäähdytystoimenpiteeseen. Hänen lähiomaisensa oli saanut toisella paikkakunnalla odottamattoman, vakavan sairauskohtauksen. Sain ensimmäiset yksityiskohdat tapahtumasta. Potilasta oltiin kuljettamassa ambulanssilla keskussairaalaan. Omainen alkoi valmistautua matkaan potilaan luokse. Itse hälytin sikäläisen pelastustiimimme jäsenen. Hän järjesti riittävän määrän vesijäätä mahdollista ensijäähdytystä varten ja oli jatkuvassa valmiudessa lähteä lähellä sijaitsevaan sairaalaan. Varmistin myös, että pääkaupunkiseudulta saataisiin nopeasti matkaan perfuusioleikkaukseen tarvittavat välineet ja ihmisiä. Ehdimme tavata omaisen kanssa vielä samana iltana ja keskustella potilaan tilanteesta tarkemmin. Potilaan tila oli sairaalassa saatu vakiinnutettua, mutta hänen pelastamisekseen tehtäisiin riskialtis leikkaus seuraavana päivänä. Tiivis yhteydenpito jatkui. Onneksi itse leikkaus sujui hyvin, eikä meidän tällä kertaa tarvinnut puuttua tilanteeseen sen kummemmin. Potilas pääsi äskettäin kotiin hyvävointisena.

Potilaan lähin omainen (puoliso) suhtautui kryoniikkaan neutraalin myönteisesti. Äkillisessä, omaisille muutenkin raskaassa tilanteessa oli kuitenkin hankala ottaa puheeksi kryoniikan vaatimia konkreettisia toimia. Jos potilas olisi varautunut ennakolta hoitotestamentilla, säilytyssopimuksella ja informoimalla lähiomaisiaan, tiimimme olisi voinut toimia vapaammin. Näin olisi varmistettu hyvää yhteistyötä hoitohenkilökunnan kanssa sekä jäähdytystoimien välitöntä aloitusta, siis kriittisesti säilytyksen laatua: time is brain.

Tämä oli ensimmäinen varsinainen standby-tilanne Suomessa. Olkoon tämä muistutuksena, että tilanne voi tulla koska tahansa, ja kenelle tahansa. Puhukaa kryoniikasta läheisillenne. Tehkää hoitotestamentti ja säilytyssopimus. Tulkaa mukaan tekemään: aivan liian paljon on vielä kesken. Osaamista ja tarvikkeita tarvitaan jatkuvasti. Käykää koulutuksissa: erittäin hyödyllisiä käytännön harjoituksia Englannissa ja pian Suomessakin.
Kiitos kaikille osallisille.

Tiimin puolesta,
Ville Salmensuu

18.5.11

Helsingin Sanomien juttu kryoniikasta 17.05.2011

Tiistain Helsingin Sanomien tiedesivulla on juttu, joka käsittelee lääkärin käynnistämää valekuolemaa, Mark Rothin keinotekoisia horroskokeita vetysulfidilla sekä kryoniikkaa.

Periaate käynnistetyssä valekuolemassa ja kryoniikassa on sama eli potilaan pitäminen mahdollisimman vakaana siirron aikana. Siinä missä ambulanssipotilasta voidaan pitää valekuolleena muutamia tunteja, pyritään kryoniikkapotilaan valekuolemaa pitkittämään vuosikymmeniksi tai vuosisadoiksi. Lyhyt valekuolema riittää nykytekniikalla korjattavissa oleviin vaurioihin, mutta nykytekniikan ulottumattomissa olevat vauriot (ne, joiden vuoksi hoito lopetetaan ja joiden vuoksi potilas todetaan kuolleeksi) vaativat radikaaleja, kokeellisia toimenpiteitä.

Hesarin muutoin hyvän artikkelin sekaan on tälläkin kertaa eksynyt hieman yliampuva kuvaus kryosäilytyksen aiheuttamista vaurioista:
Toisin sanoen jäätyneet ihmiset tulisivat pakastimista samassa kunnossa kuin jäätyneet mansikat.
Mansikkavertaus kuuluu samaan harhaanjohtavien vertausten sarjaan kuin nestetyppeen työnnetty ruusu ja hampurilaisen muuttuminen takaisin lehmäksi. Kryoniikkaorganisaatioiden suosima säilytysmuoto on vitrifikaatio, ei jäädytys. Käytännön esimerkki vitrifikaation hyödyllisyydestä säilytysmuotona on koe, jossa kaniinin munuainen vitrifioitiin -135°C lämpötilaan (huomattavasti enemmän miinusasteita kuin kotipakastimessa) ja lämmitettiin uudelleen, minkä jälkeen se toimi eläimen ainoana munuaisena. Toimiva munuainen on varsin kaukana muussautuneesta mansikasta.

Valekuoleman ja vitrifikaation yhdistelmän voisi tiivistää käteväksi peukalosäännöksi: elottomalta näyttävä ei ole välttämättä kuollut, eikä alhaisessa lämpötilassa oleva ole välttämättä jäässä.

Tulevia lehtijuttuja ajatellen tiedoksi toimittajille, että Suomen kryoniikkaseuran edustajat vastaavat mielellään kysymyksiin.

7.3.11

Kevätkokous ja työpaja kryoniikkasopimuksista la 19.3. klo 10-14

 Suomen Kryoniikkaseura ry:n kevätkokous ja työpaja sopimuksista järjestetään lauantaina 19.3.2011 klo 10-14 Terkon ryhmätyötilassa nro 3, Haartmaninkatu 4, Meilahti, Helsinki.

Aikataulu:

10.00-10.30 kahvittelua, epävirallisia kuulumisia ja rupattelua
10.30-11.00 kevätkokous, sääntömääräinen osuus (katso alla)
11.00-14.00 sopimustyöpaja, lisämateriaali tulee myöhemmin (lounas jossain välissä)

Kevätkokouksen sääntömääräisessä osuudessa käsitellään seuraavat asiat:

* kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kahden (2) pöytäkirjantarkastajan ja tarvittaessa kahden (2) ääntenlaskijan valinta;
* kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen;
* vuosikertomus, tilinpäätös, tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto;
* päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä;

Lisätiedot ja yhteys: Ville Salmensuu, puh. 040 569 1977.

Tervetuloa!